Vakavasti ja vallattomasti - Jaana Paju jaanapaju.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Osuus ja ongelma

Millaista toimintaa on luvassa? Liitynkö mukaan? Mikä on minun osuuteni?
Osuuskuntayrittäjyys toimii joillakin aloilla hyvin ja joillakin hyvin huonosti.

Tavalla tai toisella olen ollut tekemisissä kolmen eri osuuskunnan syntyvaiheissa.
Yhden toimiala oli koulutus, toinen lehdenjulkaisu ja kolmas kulttuuriosuuskunta.

Alkuvaiheet samaan tyyliin, alkuinnostus ja orastava vapaus ja työnäky, sääntöjä
ja toimintatapoja pohditaan yhdessä ja päädytään malliin, johon kaikki ovat tyytyväisiä.

Demokratia on osuuskunnan vahvuus ja se on samalla sen heikkous.

Parhaassa tapauksessa ihmiset toimivat oma-aloitteisesti ja yhteistyökykyisesti,
ilman tönimistä ja kyynärpäätekniikkaa. Kunnes. Se inhimillinen tekijä.

Näkemäni perusteella en usko ollenkaan, että osuuskunta ei tarvitse johtamista ja ohjaamista.
Kyllä tarvitaan. Jos ei, niin kokonaisuus on harvinaisen kypsä ja työlle on todellinen tilaus.

Osuuskunnalla on edessään sama kysymys eli ongelma kuten muillakin yrityksillä ja yhdistyksillä.
Se on nimeltään Markkinointi. Kuka markkinoi? Miten markkinoidaan? Mistä työn tilaajat?

Jos kukin osaa hommansa, kukin taitaa oman osuutensa, pitäköön huolen myös siitä, 
että itse hankkii asiakkaansa. Ellei näin ole, tai yksi markkinointihenkilö ei pysty ihmeisiin,
osuuskunta passivoituu tai jakautuu sisäisiin ristiriitoihin.

Osuuskunnan sääntöihin sisältyy osuusmaksu ja liittymismaksu, ja erotessaan hän saa
osuusmaksun takaisin. Liittymismaksun kannattaa olla mieluummiin suuri kuin pieni,
jolla saadaan katettua alkuvaiheen toimisto- ja markkinointikustannuksia.

Jos osuuskunnassa on kolme jäsentä niin ollaan yrittäjiä, ja jos osaamisalueet täydentävät
toisiaan, ja vieläpä asiakaskunta ja tilauskirja valmiina, niin siihen liittyisin heti.

Jos osuuskunnan yhteinen näky on monialaisuus, parempi sitten seitsemän jäsentä,
niin että kukin on työntekijän asemassa suhteessa osuuskuntaan, työtilanteen mukaan 
ja turvallisesti oikeutettu soviteltuun päivärahaan, jos tarvis.

Jos täytyisi perustaa osuuskunta ja saada siihen 9 jäsentä, Italian malliin, ja käteistä kouraan,
mitenkä se oli, ja jäsenhankinta vaatisi runsaasti suostuttelua ja lahjontaa, en lähtisi mukaan.

En myöskään osuuskuntaan, jossa kaikilla on sama aate tai kaikki ovat taiteilijoita.

Olkoon yksi tyyppi, jota vaivoin kestän, sellainen joka osaa sijoittaa numerot ja lakipykälät
ja karttapisteet omille paikoilleen ja muutenkin jaksaa nipottaa yksityiskohdista.

Mitä varten ja ketä varten ollaan olemassa, se on pääkysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Kulttuuri- ja mielipidelehti Uusi Nainen, muistaako kukaan?
Perustettiin 1944 ja siunattiin hiljaisuudessa 2006 tienoilla.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Jos on vakituinen työpaikka ja kuukausipalkka, perhe ja lainaa,
en osuuskuntaan lähtisi.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hyvin olit kiteyttänyt osuuskunnan haasteet. Olen ollut perustamassa (myös osassa osakkaana) erilaisia yrityksiä (myös osuuskuntia)yhteensä yli 50 kpl. 90-luvun alussa oli työosuuskuntien buumi. Tällä alueella vain yhdestä osuuskunnasta tuli elinkelpoinen (elinkaari yli 20v), mutta tulevaisuus ei näytä hyvältä kun pitäisi purkaa ja omaisuutta on kertynyt. Jäsenistä 10 % on vastannut omaisuuden kerryttämisestä, mutta kaikki olisivat kyllä jaolla. Ne inhimilliset tekijät - juuri ne ja johtajuus. Olin 20 v sitten vielä osuuskunnan kannattaja - en enää. Osakeyhtiö, selvät säännöt jne. toimivat parhaiten. Ei muuta.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Hienoa, nyt voin kysyä asiantuntijalta yhden jos toisenkin kysymyksen, aloitetaan.
1) Sääntöjen mukaan osuuskunnalla tulee olla Vararahasto, ylläpidetäänkö tätä
vai onko se poikkeus? Ja se syy, missä vaiheessa tätä Vararahastoa tarvitaan?
Osk:n purkaminen?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Sorry, olen satunnainen käväisijä ja toisaalta yritän pysyä poissa seikoista, joita joutuu työssään käsittelemään. Mutta hieman: Vararahasto on lain mukaan oltava ja sinne talletetaan osuus taseen ylijäämästä (olisikohan ollut 5%)määrättyyn summaan saakka. Ylijäämän käytöstä sovitaan säännöissä kuten monista muistakin asioista huomioiden osuuskuntalaki, Olen suosittanut aina vielä erillisen osakassopimuksen tekemistä (olipa sitten oy tai osuuskunta), missä voidaan sopia hyvinkin vapaasti osakkaiden kesken mitä tehdään erikoistilanteissa (esim. toimintakyvyn menettäminen, muutto,kuolema jne). Työosuuskuntien toiminta muistuttaa mielestäni metsästysseuraa jossa on erilaisia ihmisiä erilaisine ominaisuuksineen mukana. Jossain vaiheessa tulee skismaa (tätä varten osakassopimus hieman tasoittamaan) niinkuin hirviporukassa. Osa tulee vain saaliinjaolle ja muut tekee työt vuodesta toiseen. Mutta näin. Menestystä.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju Vastaus kommenttiin #5

Osakassopimuksen tekeminen, varmaan tarpeen.

Ja tässä se tuli sanotuksi, aiemmassa kommentissasi:

"Jäsenistä 10 % on vastannut omaisuuden kerryttämisestä,
mutta kaikki ovat jaolla. Ne inhimilliset tekijät - juuri ne ja johtajuus."

No, käytännössä jäsen saa sen summan minkä asiakas hänelle
työsuorituksesta maksaa, miinus sivukulut ja osk. provisio.

Muut eivät tule jaolle, paitsi silloin, kun päätetään ylijäämästä
tai osk:n purkamisesta.

Käyttäjän vmhnet kuva
Veli-Matti Hurskainen

Tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi osuuskuntalaki, joka mahdollistaa monenlaista. Lyhyesti voisi todeta, että osk:n säännöissä voidaan määrätä asioista niin monipuolisesti, että erillinen osakassopimus on tarpeeton.

Osuuskunta on uuden lain myötä tuntuvasti joustavampi yritysmuoto kuin oy, mutta mahdollistaa kaikki oy:n ominaisuudet haluttaessa (mm. osuuksien rinnalle tulleet osakkeet). Erityisesti rahoitus / pääomitus on helpottunut.

Osuuskuntaan pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin mihin tahansa yritykseen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hyvää johtamista tarvitaan, kirkas liikeidea on välttämätön, tuotteet & laatu on oltava kunnossa ja myynnin tulee osata hommansa. Toiminnan on oltava kannattavaa. Osuuskuntien ominaispiirre monesti on se, että johtamista lukuun ottamatta nuo tekijät voivat olla jäsenten omia juttuja. Yksi tekee yhtä ja toinen toista. Toinen ääripää pienosuuskunnasta on esimerkiksi Tampereella toimiva kahdeksan muurarin osk. Toimari, itsekin muurari, myy ja jakaa työt, jäsenet tekevät. Etuja yhteisöllisessä yrittämisessä verrattuna yksinyrittämiseen kuitenkin on paljon.

Pienosuuskunnan idea on se, että toimitaan yrittäjämäisesti, mutta voidaan keskittyä siihen, mitä parhaiten osataan. Hallinnon ja tarvittaessa myynnin hoitaa osk (/tj).

Osuuskuntien mainetta pilasivat 1990-lamassa perustetut ns. työosuuskunnat (on olemassa vain kolmenlaisia osuuskuntia: "tavallinen", pankki ja keskinäinen vakuutusyhtiö), joita perustettiin hyvin kevyin tiedoin ja taidoin, mutta suurin odotuksin. Niitä kaatui suuret määrät puhtaasti osaamattomuuteen.

Osuuskunta tunnetaan Suomessa yllättävän huonosti. Esimerkiksi yritysneuvontaorganisaatiot eivät sitä noteeraa mitenkään, kuten eivät myöskään ELY-keskukset ja Finnvera. Suomen sanotaan olevan osuuskuntien luvattu maa. Tämä on kuitenkin tilastoharhaa, koska osuuskuntien yleisyyttä tilastoidaan jäsenyyksien määrällä. Meillä tätä vääristävät osuuskauppojen ja -pankkien jäsenyydet, "asiakasomistajuudet", joilla ei ole osuustoiminnan kanssa oikeastaan mitään tekemistä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hyvä täydennys. Kiitos. Näyttäisi itselläni olevan viimeisin osk vuodelta 2011, jossa olen ollut neuvomassa. Vähäinen roolihan se osakassopimuksessa on ollut aikaisemminkin.Mm. osuuskunnan mahdolliseen myyntiin liittyvät arvonmääritysperusteet ja arvon kohottaminen lienee edelleen hyvä sopia osakassopimuksella ja henkilökohtaisia roolien täsmennyksiä yms. Mutta kannatettava yritysmuoto toki. Toiminnan laatu, sisäinen koulutus ja johtaminen/markkinointi ovat pidemmällä aikavälillä osuuskunnalle niitä koetinkiviä. Usein alkuvaiheessa jokainen pyrkii vastaamaan osaamisensa kehittämisestä/myymisestä. Asiakas ostaa kuitenkin osuuskunnalta ja jos joku töppää yritys on asiakkaan silmissä syyllinen. Siis samat lainalaisuudet kuin muissakin useamman henkilön omistamissa yrityksissä. Kohtaamani ongelmat koskevat tilanteita kun osuuskunnalla menee pitkään hyvin tai huonosti. Omaisuuden jako näyttää olevan kipupiste lopetettaessa ja avainhenkilöiden irtaantuminen. Ne inhimilliset tekijät...

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

#7

"Osuuskunta tunnetaan Suomessa yllättävän huonosti.
Esim. yritysneuvontaorganisaatiot, ELY-keskukset ja Finnvera"

Totta.

"kaikki oy:n ominaisuudet haluttaessa (mm. osuuksien rinnalle tulleet osakkeet)"

Osakkeet? Mitä tämä tarkoittaa? Mahdollisuus ostaa iso määrä osk:n osakkeita?
Tämän myötä poistuiko se, että osuuskuntaa ei voi vallata?

Käyttäjän vmhnet kuva
Veli-Matti Hurskainen

Entiset sijoitusosuudet on uudessa laissa korvattu osakkeilla, jotka vastaavat täysin oy:n osakkeita. Tämän myötä osuuskunnan voi vaikka viedä pörssiin.
Mikään ei pakota siihen, että osk:lla olisi osakkeita. Tämä on selvästikin seurannut siitä, mitkä tahot olivat lakia valmistelleessa työryhmässä (SOK & co). Laki on tehty suurten ehdoilla.

Uuden lain myötä sääntöjen huolellisen laatimisen tärkeys korostuu, varsinkin, jos noita uusia piirteitä otetaan käyttöön. Saman tien nousee hallinnon osaamisen vaatimukset.

Jos osk:n säännöt sallivat vapaan kaupan osk:n osakkeilla niin kyllä, osuuskunnan voi osakeomistuksen osalta vallata. Varsinaisia osuuksia tämä ei tietenkään koske ja säännöissä voidaan toisaalta rajoittaa osakekauppaa hyvinkin tiukasti.

Osuuskunnan voi säännöillä edelleen rakentaa tasa-arvoiseksi, demokraattiseksi jäsen ja osuus, osuus ja ääni -yhteisyritykseksi. Variaatioita on tullut lisää.

Kuvittelisin, että osakkeilla pääomittaminen voisi olla käyttökelpoista esimerkiksi yhteiskunnallisissa osuuskunnissa, joissa esimerkiksi palveluja ostava kunta voisi olla osaomistajana. Toinen sovellus ovat tietenkin tuotannolliset osuuskunnat, joille haetaan pääomia rahoitusmarkkinoilta.

Toimituksen poiminnat